Vain muutaman uistimen tähden!

Kun sukelluskaverini A.V. kysyi iltanuotiolla, miksi kerään uistimia, en heti osannut vastata. Olimme sukellusreissulla Pohjois-Norjassa vuonna 2012. En välttämättä muista montako päivää oli mestoja jo kierretty. Tottapuhuakseni en välttämättä haluaisi muistaa montako oluttakin oli jo nautittu. Sen muistan hyvin, että olin palellut meressä vielä useita tunteja, kun Aki oli jo noussut pois vedestä. Hetken mietittyäni kerroin: koska NE ovat siellä ja olen hyvä niitä keräämään, niin kerään niitä 10,000 ja teen niistä tilataideteoksen. Naps ja kops, asia sanottu ja toimeen oli ryhdytty ainakin uistimien osalta.

Syksyllä tai tarkemmin Elokuussa 2013 olin sukeltamassa uistimia Kemijoessa Isohaaran voimalaitoksen alapuolella. Löysin HelmiRäsäsen (sen tunnistaa jo kaukaa, tai sameammassa vedessä lähempää) mutta mikä kuvio uistimessa onkaan. Siellä joen pohjassa lamppu syttyi, kun vastaan tuli Pohjois-Suomen Erämessujen 2013 juhlauistin, HelmiRäsänen messujen logolla. Messut olisi paikka mihin pitää päästä hullun idean kanssa. Ja Kelopuu sopisi myös alustaksi....

Ps. Aki ehdotti nimeksi: Tuhansien perkeleiden puu. Senverran vittusaataperkelettä noiden uistimien perään on huudettu!

Pss Tuolla Norjan reissulla löytyi kaikkiaan useita satoja uistimia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

34 metrin syvyydestä